Page 122 - Nyt nappaa 2013

122
U N E L M A M A T K A
Sitten huomaamme, että barrakudan perässä tulee jotain vieläkin isompaa. Samaan jahtiin
osallistuukin kolme kalaa.
– Se on luultavasti marliini tai iso purjekala, arvelee Collin ja ohjaa vieheemme kolmikon
lähettyville.
Jännitys tihenee ja Reinhard, joka hetki sitten oli aivan uuvuksissa, on valmis nappaa-
maan käteensä taas kovimmin kirkuvan kelan.
Ehdimme ohittaa paikan ja jatkaa matkaa vielä viitisen minuuttia, ennen kuin yhden
räikän ääni ylittää kahden moottorimme metelin. Kela päästää nyt aivan toisenlaisen äänen
ja me kaikki jähmetymme hetkeksi paikoillemme.
– Vastaisku, tee vastaisku, Collin huutaa veneen ohjaushytistä.
Kala pääsee karkuun ja pohdimme jonkin aikaa, mikä se mahtoi olla. Katsomme run-
nottua vaappua pikemminkin hämmästyneinä kuin pettyneinä.
– Huomenna tuo otetaan, Reinhard lupaa hymyillen.
LÄPÄISEMME TESTIN
Hieman kauempana koralliriutasta hallitsevat wahoot, dolfiinit ja barrakudat, mutta
lähempänä riuttaa saamme koukkuun monia muitakin lajeja. Punanapsija, dogtooth-tonnika-
la ja giant trevally tarttuvat empimättä ohitse lipuvaan vaappuun. Tehokkain menetelmä on
uistelu, josta tulee nopeasti mukavan rutiininomaista. Vedämme veneen perässä yhtä aikaa
neljää viehettä, joista uloimpia 10–15 metriä sisempien takana. Siten siimat eivät sotkeennu
veneen kääntyessä ja vieheet uivat eri syvyyksillä.
Matkalla takaisin majapaikkaamme Sansibarin pohjoiskärjessä näemme vedessä jättikil-
pikonnia. Ne vaanivat ravintoaan aivan koralliriutan sisäpuolella, kun vuorovesi on otollinen.
Valtavat kilpikonnat liikkuvat vedessä yllättävän sulavasti.
Ennen kuin eroamme, Collin kysyy, olisimmeko kiinnostuneita pienestä seikkailusta eli
kaksipäiväisestä kalastusretkestä naapurisaarelle Pemballe. Ymmärrämme läpäisseemme
kelpoisuustestin ja kiitämme kutsusta.
VOODOOTA PEMBALLA
Kokoonnumme illalla Collinin ja hänen vaimonsa Lesleyn luokse syömään illallista ja suunnit-
telemaan retkeä Pemba Islandille. Gamefish Lodgessa meitä odottaa herkullinen tuoksu.
Grillissä valmistuva queenfish nostattaa veden kielellemme. Håkan ryhtyy auttamaan
Collinia grillauksessa ja me muut tutustumme ympäristöön. Lesley kertoo, että he aikovat
laajentaa kalastuskeskustaan 4:stä 40 huoneeseen. He ovat huomanneet yhä useampien
matkailijoiden haluavan viettää aktiivilomaa, ja urheilukalastuksessa on paljon potentiaalia.
Juttelemme syödessämme vähän kaikesta. Collin kertoo, että voodoo-kulttuuri syntyi
Pemballa ja että saarelle tulee yhä ihmisiä, jotka uskovat, että noitakeinoilla voidaan
parantaa sairauksia. Sanotaan, että voodoota voidaan käyttää myös kuoleman ja onnet-
tomuuksien aiheuttamiseksi perheille ja yksittäisille ihmisille, mutta voodoon harrastajat
eivät ole koskaan myöntäneet tätä.
PEMBAN KANAVA
Veneemme lipuu Intian valtamerelle juuri ennen auringonnousua. Collin ottaa kurssin
Pembaa kohti. Edessämme on viiden tunnin matka, jota odotamme jännityksellä. Aiomme
tehdä viritykset marliinille ja purjekalalle ja hinata niitä veneen perässä. Matkallamme
sijaitsee Pemban kanava, joka on yksi Intian valtameren marliinirikkaimpia paikkoja.
Päästyämme marliinien pyyntipaikoille eli yli 500 metriä syville vesille, laskemme
syötit veteen Collinin valvonnassa. Collin neuvoo sen jälkeen Reinhardille, miten erityisessä
väsytystuolissa on tarkoitus istua. Kipparimme otteista huomaa, että nyt on tosi kyseessä.
RÄIKKÄ NARISEE
– Se on marliini, älä koske mihinkään, Collin komentaa.
Yhden kelamme räikkä narisee heikon verkkaisesti eikä lainkaan sillä tavalla kuin luulisi,
kun siiman päässä on pärskivä ja nopealiikkeinen marliini. Reinhard tuijottaa narisevaa kelaa
Kolmen yli 20-kiloisen super-
vahvan vonkaleen kanssa kamp-
paileminen tunnin sisällä voi viedä
mehut myös Norjan vuonoilla
asuvasta suurkalastajasta.