Basic HTML Version
118
N Ä I N N A R R A AT H A U E N
Näin narraat hauen – vesistöjemme kavalimman petokalan
Hauki on ollut jo kauan pohjoismaisten urheilukalastajien suosi-
ossa. Eikä ihmekään, koska sitä esiintyy yleisesti järvissä, joissa ja
muissa vesistöissä. Lisäksi haukea on melko paljon myös Itämeren
lahdenpoukamissa ja saaristoissa.
Hauki on iso ja ahne kala, ja se tarttuu melko helposti urheilukalastajien vieheisiin. Juuri
ensimmäinen kohtaaminen hauen kanssa on varmaan tehnyt monista intohimoisia kalasta-
jia. Kalan temperamenttinen näykkäily, rajut hyökkäykset ja kiukkuinen käytös ovat jääneet
elävästi monien urheilukalastajien mieliin.
Hauenkalastuksessa käytetään nykyään monenlaisia menetelmiä ja tekniikoita.
Useimmat suosivat kuitenkin perinteistä heittokalastusta, joka on aina yhtä tehokas ja
hauska menetelmä. Muita suosittuja menetelmiä ovat jerkkaus, hauen perhokalastus ja
kohouistelu. Kerromme seuraavassa eri menetelmistä ja annamme muutamia vinkkejä, joista
voi olla apua, kun seuraavan kerran lähdet haukijahtiin.
MISSÄ HAUKI PIILEKSII
On totta, että hauet viihtyvät kaislikossa. Ne piiloutuvat mielellään kasvillisuuden sekaan
odottamaan tilaisuutta iskeä sopivan saaliin kimppuun. Kasvillisuus voi kuitenkin olla muu-
takin kuin kaislikkoa. Aurinkoisella ja lämpimällä ilmalla hauet pysyttelevät mielellään
myös hieman syvemmissä, viileämmissä ja tummemmissa vesissä. Hauki etsii yleensä aina
jonkinlaista suojaa. Sille kelpaavat esimerkiksi jyrkänne, isot kivet, erilaiset kasvit, veteen
pudonnut puu tai vaikkapa laituri. Haukia kannattaa etsiä sekä syvistä että matalista vesistä.
Yleensä on hyvä, jos on hieman tuulista. Kun vesi on liikkeessä, se nostattaa pohjalta
ruokaa pikkukaloille, jotka puolestaan houkuttelevat luokseen petokaloja.
ETSI HAUEN RAVINTOPAIKAT
Hauki on petokala, ja se viihtyy sen vuoksi tietenkin siellä, missä on tarjolla ruokaa. Isoissa
järvissä ja muissa vesistöissä hauet jahtaavat erilaisia kalaparvia, esimerkiksi muikku-,
silakka- tai norssiparvia. Pelagisesti elävät eli avovedessä viihtyvät kalat on helpointa
löytää uistelemalla. Ravintokalaparven paikallistamiseen kannattaa käyttää ekoluotainta.
Löydettyäsi ravintokalaparven voit olla varma siitä, että lähistöllä on myös haukia. Uistelusta
voisi kirjoittaa kokonaisen artikkelin, mutta hyvä vinkki on testata erikokoisia – ja ehkä
myös erivärisiä ja -muotoisia – vieheitä eri syvyyksissä. Siten voit nähdä, mikä toimii
parhaiten kunakin päivänä.
Ravintokalojen löytäminen on tärkeää myös kalastettaessa haukia, jotka viihtyvät
lähempänä rantaa tai lahdenpoukamissa sekä jokien syvänteissä ja suvannoissa. Ota selvää
siitä, mitä kalalajeja omilla haukivesilläsi asustaa. Jos siellä on paljon lahnaa, sinun kan-
nattaa seurata lahnaparvia löytääksesi hauet. Jos taas alueella on enimmäkseen särkiä,
ahvenia ja sorvia, ota selville, missä ne oleskelevat eri vuodenaikoina. Opettele tuntemaan
kalavetesi, kysy neuvoa muilta kalastajilta ja pidä vettä silmällä – vain siten voit onnistua.
SOPIVAT VIEHEET ERI TILANTEISIIN
AJokaisella on omat suosikkivieheensä ja teoriansa siitä, miksi ne toimivat. Mutta jos
mukanasi on hyvä valikoima ominaisuuksiltaan erilaisia ja -kokoisia vieheitä, olet hyvin